HUH HUH Huisketta

Työntäyteistä aikaa vietetään. Pentujen vaatimustaso kasvaa koko ajan eikä ihan kaikki suju aina niinkuin Strömsössä. Jos tuli univelkaa jo silloin synnytyksen aikoihin niin nyt sitä kertyy kyllä koko ajan lisää. Vieraiden määrä on myös viime viikon aikana ollut huima. No pennut ovat  ainakin tavanneet ison määrän vieraita ihmisiä ja saaneet runsaasti sosiaalistumisharjoituksia. Vaan eipä noilla ole ollut mitään ongelmia kenenkään kanssa. Kaikki vieraat otetaan yhtä iloisesti, rohkeasti ja avoimesti vastaan. Syli kuin syli kelpaa, samoin jokainen varvas kuin sormikin purtavaksi. 

Ihan yhtä rohkeita ei oltu ensimmäisillä ulkoilukerroilla pihassa. Pennuille oli melkoinen kulttuurishokki joutua lämpimästä pentuhuoneesta kylmään, märkään lumeen seisomaan. Parin harjoituskerran jälkeen siinä oudossa aineessa alkoi jo uskaltaa liikkuakin ja toimittaa asioitaan. Eli ensimmäiset sisäsiisteysharjoitukset on suoritettu. 

Ihana veljeni nikkaroi taitavilla kädentaidoillaan pennuille upean 8-kupin ruokabaarin. Hieman vaan vaatii vielä harjoitusta että jokainen pentu pysyisi omalla kupillaan. Baari toimii lisäksi hauskana tasapainoilu-, agility- ja kiipeilyratana. 

pieni tyttö, pieni lelu

niskatuki

sammakko-rummakko

Kuusityttö alias Fievel-hiiri

vastarannan kiiski

uusi ruokabaari

kuljetusboksia ihmettelemässä

maitobaari on muuttunut pystybaariksi

"MNAM" Rouhetikkuun tutustuminen

Puuroa, painia ja pentuhuoneen valtaus

Mul o niimpal lelui 

Pennuilla on hurja kasvuvauhti päällä ja ruokahalu on suorastaan pohjaton. Gimma kyllä imettää edelleen, mutta lisäravinnon tarve kasvaa selkeästi koko ajan. Kuivamuonasta pehmitetty velli ja raaka jauheliha katoavat kahdeksaan kitaan mahtavalla vauhdilla. 

Vierailijoiden määrä on parin viime viikon aikana ollut melkoinen. Hienosti ovat Gimma ja pennut kuitenkin selvinneet tästäkin haasteesta. Gimmaan on tullut tiineyden ja pentujen myötä lisää "vahtikoiraa" eli kaikki vieraat saavat nykyään appeille niin tyypillisen äänekkään tervetulotoivotuksen. Gimmahan ei aikaisemmin Pipsan tavoin haukkunut ketään meille kotiin tulleita vieraita vaan toivotti kaikki tuntemattomatkin iloisesti tervetulleiksi. Nyt kuitenkin omia pentuja täytyy vähän puolustaa ja kertoa tulijoille että äiskä-koira on kyllä valppaana. Sitten kun vieraat ovat haukuista huolimatta tulleet sisään, Gimma kyllä esittelee pentujaan ylpeänä ja antaa kaikkien niitä vapaasti ihastella ja pallutella. 

Pentulaatikko ei enää todellakaan riitä peuhutilana pennuille ja niinpä koko entinen työhuoneeni on nyt pentujen valtaama painitanner. Kohta ei varmaan enää sekään riitä vaan pitää valloittaa lisää tilaa. Pipsa viettää myös jo aikaa pentujen kanssa samassa huoneessa, mutta hyvin päättäväisesti jättää pentujen hoitamisen Gimmalle. Ei siis tapahtunut sitä hieman jännittämääni pentujen omimista. Hieman nimittäin jännitin mahtaako Pipsa johtajanartun valtuuksin omia pennut itselleen. Mutta reaktio näyttääkin siis olevan oikeastaan päinvastainen. Tamikin katselee ja haistelee pentuja uteliaana oviaukossa portin takana. Ilmeet ovat silti sellaisia ettei Tamia taida paljon kiinnostaa tehdä sen lähempää tuttavuutta "kiljuvien kakaroiden" kanssa. :D

"Verenhimoisia pikkupetoja" :D

Pentujen kasvu ja kehitys ovat tällä hetkellä melkein silmin nähtävässä vauhdissa. Pentujen keskinäiset leikki- ja painihetket pitenevät ja muuttuvat riehakkaammiksi päivä päivältä. Myös lelut ovat alkaneet kiinnostaa. Pienet pehmolelut, pallot ja köysilelut saavat jo kovaa kyytiä. Leikin tiimellyksessä alkavat pienet yksilölliset erot luonteissa pikkuhiljaa nousta esiin. 

Gimma imettää pentuja vielä ahkerasti, mutta imetysintoa alkaa ehkä hieman lannistaa se että pennuille on jo puhjennut terävät hampaanalut suuhun. Pentujen ruokahalu alkaa kuitenkin tuntua jo loputtomalta ja siksi muutaman päivän ajan pennut ovatkin totutelleet jo myös kiinteämmänkin ruoan syöntiin. Ensimmäisen kerran pennut saivat pienen nokareen raakaa nauta-sikajauhelihaa neljä päivää sitten. Nauroin itseni kipeäksi pentujen reaktiolle niiden saatua ensimmäisen lihanpalan suuhunsa. Pennuistahan kuoriutui varsinaisia "verenhimoisia pikkupetoja", jotka haukkuivat, murisivat ja kiljuivat saadakseen lisää lihaa. :D Vatsat kestivät hyvin ensimmäisen kiinteän ateriansa ja sen jälkeen pennut ovat sitten saaneetkin joka päivä pienen jauheliha-aterian. Myös kuivamuonaan on jo totuteltu vellimäiseen muotoon pehmennettynä ja hyvin maistuu sekin.

Pipsakin on nyt päässyt tutustumaan pentuihin. Sekin meni todella hienosti ja varsin rauhallisesti. Gimma antoi Pipsan tulla pentuhuoneeseen ilman minkäänlaista hermostuneisuutta tai muutakaan negatiivista reaktiota. Gimmalla ei ollut yhtään mitään sitä vastaan että Pipsa haisteli pennut läpi ja katseli laatikon ulkopuolelta kun Gimma imetti pentuja. Kyllä noi mun molemmat tytöt on vaan niin ihquja <3 .

Lehmä on kaadettu

Pipsa tutustuu pentuihin

Ihka ensimmäinen puurohetki

Uusi vuosi, uudet kujeet

"High-Five"

Uuden vuoden juhlinnasta selvittiin hienosti. Gimma näytti hienosti rauhallista esimerkkiä pennuille eivätkä pennut edes tajunneet reagoida paukkeeseen mitenkään. Korvatkaan eivät onneksi vielä aattoiltaan mennessä ehtineet kunnolla aueta. Seuraavana päivänä huomasin kyllä pentujen kääntävän päätään äänen suuntaan, joten kuuloaisti alkaa pikkuhiljaa toimia. Samoin silmät seuraavat jo liikettä ja pennut luovat selvästi katseita ympärillä oleviin ihmisiin ja esineisiin.

Pennut liikkuvat myös jo huomattavasti enemmän ja paremmin. Ne ottavat jopa juoksuaskelia jo. Keskinäiset painileikit alkavat myös kiinnostaa. Kovasti purraan toisia kuonoon ja häntään sekä kampataan tarttumalla sisaruksen jalasta kiinni. 

Dieetti on tepsinyt hyvin ylensyötiripuliin eli pieni ruoan säännöstely on kannattanut. Gimma on viettänyt pidempiä aikoja poissa pentulaatikosta. Nyt pentujen vatsat toimivat paljon paremmin ja painot nousevat silti tasaisesti. En siis enää kanna huolta siitä asiasta.  

Oma ihana kummityttöni vietti veljensä kanssa uudenvuoden meillä. Hänet on nimetty nyt pentujen kummitädiksi ja meillä oli varsinainen aivoriihi pystyssä, kun keksimme pennuille nimiä. Saimmekin nimilistan aikaiseksi, mutta vielä en niitä julkista. Haluan niitä hieman vielä makustella ja katsella miten ne alkavat istua pennuille. Kasvaako siis pennuista todella nimiensä näköisiä selviää piakkoin.

Nyt alkaa olla aika avata ovet muillekin vieraille ja niitähän on jo tulossa roppakaupalla. Kalenteri alkaa täyttyä sovituista vierailuajoista. Etusijalla ovat nyt aluksi ne pennunodottajat, jotka eivät ole vielä täällä ehtineet käydä. Mutta varaudun henkisesti jatkuvaan vierasvirtaan ja Gimma sekä pennut toivottavat tulevat pentujen omistajat tervetulleiksi.