sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Messarin koiranäyttelyistä 5.-6.12.2015

Lumin messarin näyttelyarvostelut:

5.12.2015 Helsingin voittaja-näyttely, tuomarina Irene Donné, Norja

11 kuinen, vielä erittäin pentumainen pää, voisi olla tummemmat silmät, hyvä niska ja ylälinja, hieman suorat olkavarret, oikeanlaiset polvikulmaukset, tarvitsee kehittyä vielä kokonaisuudessaan, erinomainen luonne.

JUN EH JUK2


6.12.2015 Voittaja-näyttely, tuomarina Matakovic Bojan, Kroatia

11 kk vanha, hyvän kokoinen narttu, voisi olla kropaltaan hieman kompaktimpi, pään ilme voisi olla parempi, silmät ovat tarpeeksi tummat, oikeanlainen niska, ylälinja voisi olla suorempi liikkeessä, takaosan liikkeet tarvitsevat lisää voimaa.

JUN ERI JUK2


Lauantaina Lumi ei vielä oikein ollut oma itsensä, olimmehan ensimmäistä kertaa sisänäyttelyssä ja kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä. Lisäksi jouduin viemään kehään juuri ennen yksilöarvostelua pahasti pelästyneen koiran. Odotimme vuoroamme kehän laidalla, kun takanamme alkoi kolista ja rämistä kaatuva häkki. Lumi sai melkoisen säihkähdyksen eikä siitä ollut aikaa toipua ennen omaa arvosteluvuoroa. Yritin sitten esittää kehässä koiraa joka pälyili epäluuloisena ympärilleen tai sijaistoimintona painoi nenänsä kiinni mattoon. Ei siitä oikein tullut mitään, joten täytyy olla tyytyväinen edes noinkin hyvään arvosteluun. :)

Sunnuntaina paikka olikin sitten jo Lumille tuttu ja likka oli enemmän oma itsensä. Esiintyminen kehässä sujui jo hienosti, vaikka kehäsihteeri yrittikin meitä pelotella kaatamalla tuolinsa Lumin nokan eteen, kun olimme harjoittelemassa tyhjässä kehässä ennen arvostelun alkua. Onneksi kolina ei tällä kertaa ollut niin paha ja meillä oli hyvää aikaa palautua ennen appejen arvostelun alkua. Mutta sen voin sanoa, että kehäsihteeri raukka joutui kyllä kuuntelemaan melkoista sadattelua ;)

tiistai 24. marraskuuta 2015

Syyshaasteita

Tämä syksy on ollut moninaisia haasteita täynnä. Lumin pärjättyä hienosti ensimmäisissä näyttelyissään, oli aika viedä Gimma syyskuun lopussa luonnetestiin. Ihan vaan huvin vuoksi niinkuin mulla tapana nyt on ollut. Gimman luonnetestitulos oli melkoisen yllättävä tai sitten ei ... en oikein tiedä miten tuohon suhtautuisi. Tavallaan siitä tunnistaa Gimman, mutta sitten taas ei... Vaikea on myöskin tietää, miten paljon Gimman psyykkeeseen ja sitä kautta testitulokseen vaikutti juuri alkamassa oleva juoksuaika. Jo pari päivää ennen testiä aloin katsella Gimman takapuolta ja pelätä ehtiikö juoksut alkaa. Vielä testiaamuna pyyhiskelin peppua ja kun tuloksena oli aina puhdas paperi, päätin mennä sitten testiin, kun kerran oli tullut ilmoittauduttua. Voi olla, että se oli virhepäätös, mutta se nyt on sitten jälkikäteen jossittelua ja tulos on se mikä on. Testipäivän iltana nimittäin lattialle tippuivat ensimmäiset tipat. :(
Testin alussa tuomari aina kyselee koiran elinoloista sekä asemasta ja roolista mahdollisessa koiralaumassa. Kerroin Gimman olevan laumassani kahden vahvan koiran jälkeen vasta kolmantena arvojärjestyksessä ja toimivan meidän hälyttäjäkoirana. Eli esim, kun meille tulee vieraita tai aidan takana kulkee ihmisiä, Gimma antaa hälytyksen ja kutsuu sillä Tamin ja Pipsan apuun. Testin jälkeen tuomari kertoi tämän roolin näkyneen selkeästi Gimman reaktioissa koko testin ajan. Eli joka tilanteessa annettiin hälytys ja odotettiin apujoukkoja paikalle. Mutta nyt kun niitä ei saapunutkaan, meni likalla pasmat vähän sekaisin. Kukas nyt sitten hoitaa homman loppuun, kun mammakin tuossa seisoo vaan eikä tee mitään, ihmetteli Gimma.


GIMMAN LUONNETESTI 27.9.2013 Raisio
Tuomareina Carita Koskinen ja Sirpa Heilä
Terävyys: koira joka ei osoita lainkaan terävyyttä +1b
Puolustushalu: pieni +1
Taisteluhalu:  pieni -1 (kerroin 10)
Hermorakenne: hermostunein pyrkimyksin +1b (kerroin 35)
Temperamentti: kohtuullisen vilkas +2 (kerroin 15)
Kovuus: pehmeä -2 (kerroin 8 )
Luoksepäästävyys:  luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen +2a (kerroin 15)
Laukauspelottomuus: laukausvarma +++
Yhteensä siis 56 pistettä  (97-41).
Itselleni suuri haaste on tänä syksynä ollut lyhyt paluu koulunpenkille. Työvoimapoliittisesta koulutuksesta pitkäaikaistyöttömälle on kysymys, mutta hakeuduin kurssille itse, jotta saisin taas jotain mielekästä tekemistä arkipäiviin. Töitä kun tuntuu olevan mahdoton saada. :( Lokakuun loppupuolella aloitin siis Raision Aikuiskoulutuskeskuksessa Timalissa Toimistoalan soveltuvuuskoulutuksessa. Kurssilla meidän olisi tarkoitus, miettiä mikä meistä voisi isona tulla ja samalla vähän päivittää toimistoalan taitojamme. Aikalailla kirjanpitoon ja palkanlaskentaan koulutus painottuu. Jos joku olisi minulle vielä vaikka puolivuotta sitten sanonut, että minusta voisi tulla isona kirjanpitäjä, olisin varmaan hymähtänyt vastaukseksi, että joopa joo, ei varmasti tule. Numerot ja minä emme ole niin kovin hyviä ystäviä, mutta koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. Kurssi on saanut minut toisiin aatoksiin ja parhaillaan pyörittelen mielessäni hakeutumista Taloushallinnon osaajan- jatkokoulutukseen. Kovasti minua ovat opettajat sinne tyrkkäämässä. Kuka olisi uskonut, minä olen kuulemma hyvä numeroiden kanssa. Tiedä häntä sitten, ehkä, mahdollisesti, kenties, saas nähdä, mikä jottei...
Minusta on jotenkin ollut hauskaa päästä näin aikuisiällä vielä osalliseksi Wilmaan, järjestelmään jonkalaista ei, silloinkuin minä olen edellisen kerran kouluja käynyt, vielä ollut olemassakaan. On koulusta minulle ihan konkreettistakin hyötyä ollut. Sain siellä suoritettua kauan kaipaamani hygieniapassin, sitä kun niin moneen työpaikkaan nykyään tarvitaan. Ja parhaillaan on suorituksen alla @-kortti, jolla voin todistaa osaavani käyttää tietokonetta, vaikka näin vanha olenkin. ;)

15. marraskuuta oli Suomen sveitsinpaimenkoirayhdistyksen syyskokous, jossa valittiin johtokunnasta erovuorossa olevien tilalle uusia jäseniä ja appenzellien jalostustoimikuntaan kokonaan uusi miehistö. Ilokseni päädyin sitten molempiin luottamustehtäviin. Eli ensi vuosi tuo sitten minulle uusia haasteita johtokunnan ja jalostustoimikunnan jäsenenä. Saas nähdä, mitä sitä saadaankaan aikaiseksi :)



sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Salo R 2&9 26.9.2015

Lumin kanssa käväistiin syyskuun lopulla ensimmäistä kertaa junnuluokassa Salon ryhmänäyttelyssä. Tuomarina toimi Leni Finne, joka tykkäsi Lumista muuten, erittäin lupaava alku kuulemma, mutta häntä häiritsi kovin Lumin vaaleiden silmien väri ja ilme. No havannan värisillä koirilla nuo silmät tuppavat olemaan aika vaaleat. Toki toivon kyllä itsekin, että Lumin silmät tuosta vielä hieman tummenisivat. Toivoa on, sillä ennen niin vihreät silmät alkavat jo rusehtaa :) ehkä niistä vielä tulee rotumääritelmän mukaiset meripihkanväriset :) Näyttelyravissakin meillä on vielä kovasti harjoiteltavaa, sillä Salossa Lumi ravasi taas ihan vinossa ja oikean ravin opettelemiseen saimmekin tuomarilta vinkkejä.

Arvostelussa luki:
" Erinomaiset mittasuhteet, riittävä luusto, lähes pyöreät ja kovin vaaleat silmät, hyvät korvat, vielä kapea pää, oikea ylälinja, hyvä eturinta, ok takakulmaukset ja käpälät, aavistuksen alaskiinnittynyt erinomaisesti kiertyvä häntä, vielä pentukarva, oikea askelpituus. "
JUN ERI, JUK1

Harmittavasti jäimme ilman SA:ta, jolla Lumista olisikin tullut tämän näyttelyn ROP ja niin eka SERTI oli niin lähellä, mutta saamatta jäi. No Lumin ura jatkuu... Tulipahan ilmoitettua likka jopa joulukuun messarin näyttelyihin. Siellä onkin sitten taas iso arena monine kilpailijoineen vastassa. Täytyy saada tuo ravi sitä ennen kuntoon :)




Erkkarissa 29.8.2015

Golden sennen 50-v. erikoisnäyttely, Helsinki 29.8.2015, tuomarina Regula Seiler, Sveitsi
(appeja ilmoitettu 68)

Lumin arvostelu:
Havannanruskea, 8 kk vanha narttu, erittäin kaunis pää, hyvin kannetut, hieman suuret korvat, erittäin hyvin kehittynyt rintakehä, häntä erinomaisesti rullautunut/kannettu, edestä hyvin kulmautunut, erittäin sujuvat ja säännölliset liikkeet, varma ja ystävällinen luonne.
PEK1, KP VSP-pentu
kuva: Inka Hakala
Gimman arvostelu:
3,5 vuotias hyvän kokoinen narttu, erittäin kaunis nartunpää, tummat silmät, hieman nouseva selkälinja, hyvä alalinja, erittäin lyhyt olkavarsi, hyvin kulmautunut edestä ja takaa, erittäin kauniit liikkeet joissa paljon potkua, mutta kyynärpäät ulospäin.
VAL ERI SA VAK4
kuva: Inka Hakala

Pipsan arvostelu:
6 vuotias narttu, jolla erinomainen nartunpää, jossa hyvin asettuneet tummat silmät, hyvin asettuneet korvat, erinomainen, suora ja kiinteä selkä, hyvä rinnan syvyys ja leveys, hieman liian lyhyt olkavarsi, liikkeet erittäin sujuvat ja niissä paljon potkua.
VAL ERI
rakas kummityttöni Mia esitti Pipsan hienosti
Gimman pennuilla meni kaikilla hienosti ensimmäinen näyttelynsä :) Kaikki pennut saivat KP:n eli kunniapalkinnon. Kessu sijoittui pojissa toiseksi ja Juti viidenneksi. Lumi siis voitti tyttöpennut, Lilla tuli toiseksi ja Luna kolmanneksi. L-tytöt ottivat siis kolmoisvoiton narttupennuissa. :D
Gimma itse sijoittui valioluokan nartuissa neljänneksi ja voitti näin ensimmäistä kertaa Pipsan näyttelyssä. Pentujen isäkin oli valioluokan uroksista kolmanneksi paras, joten hieno päivä L-pentujen perheellä. 



ROP ja VSP pennut Acer ja Lumi
Perhepotretti: Edi, Gimma, Lumi, Kessu, Juti, Luna ja Lilla

Kessu alias Tailtiimin Lupaava Leevi (kuva Inka Hakala)

Juti alias Tailtiimin Leppoisa Leo
Lilla alias Tailtiimin Lilla Linnea (kuva Inka Hakala)

Luna alias Tailtiimin Lumuoava Luna (kuva Inka Hakala)
Pentujen isä Edi alias Alppikellon Imago (kuva Inka Hakala)



lauantai 15. elokuuta 2015

Aika rientää

Niin se aika on vaan rientänyt, L-pennut täyttivät eilen jo 8 kk. Kunnon kesäkin tuli vihdoin elokuun kera. Niin viileä on koko alkukesä ollut, että nyt vasta alkaa kasvihuoneessa tomaatti ja kurkkusato kypsyä. Synttäreitäkin on kesällä vietetty, Pipsa täytti 6-vuotta 2.7. ja Tamilla tuli täysi kymppi täyteen 22.7. Ilahduttavaa on kuinka hyvässä ja vetreässä kunnossa Pappakoira on. Ehkäpä tuo nuorten tyttöjen haaremi pitää Taminkin virkeänä ja kunnossa, kun täytyy yrittää pysyä tyttöjen perässä.

Itsellä alkaa viime talven rasituksen ja stressin jälkeen elämä ja terveys pikkuhiljaa palautua normaaliksi. Lumikin on hienosti sulautunut tähän mun koiralaumaan. Vaikka Tamilla on ollut selvästi vaikeampaa hyväksyä Lumi osaksi laumaa kuin mitä oli Pipsan ja Gimman kanssa. Ehkä pappakoiralla alkaa olla ikää jo sen verran ettei enää oikein huumori riitä tuollaisen jatkuvasti touhuavan kakaran kanssa. Nyt on Lumilla menossa ensimmäiset juoksut ja johan alkaa Tami-papankin sydän sulaa nuorelle tytölle. Gimma oli muuten aikoinaan täsmälleen saman ikäinen ensimmäisten juoksujensa aikaan kuin Lumi oli nyt.

Hauskaa on ollut seurata tuon talvipennun ensimmäistä luonnonihmeiden kesää. Naapureilla ja sivullisilla on myös ollut ihmettelemistä, kun meidän pihassa kesälläkin huudellaan "Lumi, tule tänne", "Lumi ei saa", "Hieno Lumi" jne. Lumilla sitä on ihmeteltävää myös riittänyt. Pikkulinnut, kukkaset, ruohonleikkuu, mustikat, karviaiset, kärpäset, perhoset ja muut ötökät ym. ym. ym. Kesässä on niin paljon uutta ihmeteltävää, että pienen tytön pää on ollut ihan sekaisin välillä. Uimaan opettelu on myös ollut hauskaa. Vettä ei Lumi ole pelännyt yhtään, sinne vaan polskimaan. mutta oikea uimatekniikka on vielä hieman hakusessa. Kyllä se vielä sieltä löytyy ja jää tuo veden roiskuttaminen pois, vaikkakin Lumista onkin hauska pyydystää aikaansaamiaan vesipisaroita.

Sani ja Luna ovat myös ilahduttaneet minua ja Lumi-siskoaan muutaman kerran kevään ja kesän aikana vierailuillaan. Kivaa on ollut seurata läheltä näiden kahden tytön kasvua ja kehitystä. Ja vaikka muut pennut lähtivät hieman kauemmaksi asumaan, ovat niiden omistajat olleet mahtavan aktiivisesti yhteydessä minuun ja olen saanut seurata pentujen kehitystä valokuvien ja viestien myötä. Onnellinen olen siitä, että pahoja vaikeuksia ei kenelläkään ole appepentunsa kanssa elämisessä ollut. Kaikki ovat hyvin pärjänneet ja pennut ovat kehittyneet "yhteiskuntakelpoisiksi" junnukoiriksi. Uusia harrastuksia on myös löytynyt ja pennut ovat saaneet viettää aktiivista elämää. Lumikin on jo aloittanut hakutreeneissä mukana olon. Pentutapaamisen järjestin 1.8. ja kolme pentua (Luna, Luka ja Kessu) saapui paikalle. Mahtavaa oli nähdä nuo kaksi nuorta miestä, joita en ollut luovutuksen jälkeen nähnytkään. Niin hienosti käyttäytyviä ja komeita poikia olivatkin.

Lumin kanssa olen käynyt useammassa Match Showssa näyttelyuraa varten harjoittelemassa. Sillä harjoitusta on todella tarvittu. Pipsa ja Gimma ovat viime vuosina totuttaneet minut siihen, että ovat jokaista tuomaria ensimmäiseksi pussamaan menossa. Lumin kanssa olikin sitten toisin. Ensimmäisessä mätsärissä koinkin ison yllätyksen, kun Lumi joutui lähes paniikkiin, tuomarin yrittäessä katsoa hampaita. Ravi ei myöskään tuntunut onnistuvan ollenkaan, koska Lumi nojasi mun jalkaan koko ajan. Jaahas, tuumasin, tässä sitä onkin sitten työsarkaa taas. No harjoittelua ja harjoittelua ja nyt niin hampaiden näyttö kuin kaunis ravikin on opittu. Lumin ensimmäinen virallinen näyttely pentuluokassa oli 9.8. Turussa. ja hienostihan siellä meni. Ihastunut tuomari (Tamara Sarmont, Belarus) palkitsi Lumin kunniapalkinnolla ja ROP pentu-sijoituksella. Ulkomuotoarvostelussa lukee "Very beautiful puppy in havanna colour. Good colour, white marking. Good tail. Ideal scissors bite. Very promising."

Tällä hetkellä odotan innolla ja valmistaudun vuoden suurimpaan seurapiiritapahtumaan. Parin viikon päästä on Sennenyhdistyksen 50-vuotisjuhlaerikoisnäyttely. Suureksi ilokseni näyttelyyn on ilmoitettu neljä Gimman pentua Lumin lisäksi. Mahtavaa saada L-pentue näin laajasti esittäytymään vuoden tärkeimpään näyttelyyn. Näyttelydebyyttinsä tekevät Kessu, Juti, Lilla ja Luna. Odotettavissa siis ikimuistoinen näyttelypäivä.


Tami, Lumi. Gimma ja Pipsa
Pipsa ja Lumi
Lumi ja Gimma
Lumi ja Kessu
Luna, Luka, Lumi ja Kessu







...vain Lumi jäi

Kappas vaan jäänyt yksi kuvasarja julkaisematta helmi-maaliskuun vaihteesta. Kessukin lähti viimeisenä pentuna uuteen kotiinsa 1-3-2015 ja meille jäi siis vain Lumi. Tästä alkoi elämä pikkuhiljaa asettua normaaliuomiin.

Lumi
Kessu


Kessu
Lumi ja Gimma-Äiskä
Saanhan mä jäädä tänne, äiskä, saanhan?
Onnellinen äiskä ja tytär
Lumin ja Kessun suunpesu ruokailunjälkeen

Lumin ja Kessun "sylipaini"

Lumin ja Kessun palloleikki

maanantai 16. helmikuuta 2015

...ja jäljelle jäi kaksi







Toinen kolmen pennun joukko lähti viikonloppuna uusiin koteihinsa. Lilla, Luka ja Sani (Lella) lähtivät reippaina ilahduttamaan uusia perheitään. Ihanaa on ollut saada päivittäin kuulla ja lukea tilannekatsauksia jo kotiutuneiden pentujen elämästä uudessa kodissaan. Hienosti ovat kaikki sopeutuneet muutokseen ja uuteen elämäänsä.
Meillä kodin valtasi outo rauha, kun jäljelle jäi vain kaksi pentua. Ihan kuin nämä kaksi ihmettelesivät, missä kaikki kaverit on? Onneksi Kessu -poika (Lupaava Leevi) jäi vielä pariksi viikoksi leikittämään Lumia ennenkuin matkaa omaan kotiinsa. Gimma nauttii taas leikkimisestä pentujen kanssa, kun pennut vihdoin saatiin vieroitettua tisseiltä. Pipsakin on jo liittynyt leikkeihin mukaan, Tamilla on vielä sulateltavaa ja totuttelemista, ennenkuin leikki pentujen kanssa alkaa vanhaa poikaa kiinnostaa.

Gimma, Lumi ja Kessu


Lillan leikki


Sanin leikki


Lukan paini Kessun kanssa


Lukan paini Lumin kanssa




maanantai 9. helmikuuta 2015

Kolme lasta lähtenyt maailmalle


Juti (Leppoisa Leo), Luna (Lumoava Luna) ja Mila (Lahjakas Laila) muuttivat viikonlopun aikana omiin koteihinsa. Alkuihmettelyn ja -ujostelun jälkeen pennut ovat kotiutuneet hyvin. 

Tämän viikon aikana lähtee matkaan vielä kolme pentua. Näistä kahden tytön piti jo lähteä viikonlopun aikana, mutta kun suolisto ei oikein toimi kunnolla, niin jäivät vielä meille parantelemaan masuansa. Tässä joutui taas kerran toteamaan ettei kaikki aina todellakaan suju niinkuin on suunnitellut. Jotain odottamatonta voi aina tapahtua ja muuttaa suunnitelmat täysin. Tärkeintä on nyt kuitenkin saada tytöt kuntoon. Heitä kun malttamattomana odottavat uudet innokkaat omistajat. Oli niin ikävää soittaa näille ihanille ihmisille etteivät he nyt saakaan pentua vielä kotiin.

Yksi poika jää sitten pitämään mun Lumi-tytölle seuraa vielä pariksi viikoksi, kun tuleva isäntäperhe kaukomatkailee. Perheen poika oli kyllä kuulemma jo valmis luopumaan odotetusta lomamatkasta, jotta olisi saanut pennun kotiin jo nyt. Kun porukka tästä pienenee, niin sitten päästäänkin helpommin tutustumaan ihmeelliseen, suureen maailmaan Lumin ja Kessu-pojan kanssa. 

Jutin leikkejä kotiinlähtöpäivän aamuna

Lunan leikit

Milan leikit

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Yhteinen aikamme käy vähiin

... kuin myös kasvattajan energiavarat ja sen myötä ajatukset ja sanat. Sen verran voin sanoa, että jos on pennut ihania ja suloisia, niin on ne myös melkoisia aika- ja energiasyöppöjä. Vastassa on nyt rankista rankin luopumisen viikonloppu. Viisi pentua lähtee omiin koteihinsa viikonlopun aikana. Kasvattajalle jää vain muistot ja suuri toive, että on valinnut pennuille hyvät, pysyvät ja rakastavat kodit.
Kolme pentua jää vielä onneksi lohduttamaan ikävöivää kasvattajaa. Yksi tytöistä jääkin pysyvämmin omaksi iloksi eli oma laumani kasvaa ihanalla Lumi-tytöllä. Lumi on se valkoisempi noista havannan-värisistä yllätyksistä. Kaksi poikaa odottaa vielä hetken, että uudet omistajat saavat "mamma"lomansa alkamaan tai ulkomaanmatkan vietettyä. Sitten on myös poikien aika jättää talon herruus taas Tamille.

















sunnuntai 25. tammikuuta 2015

HUH HUH Huisketta

Työntäyteistä aikaa vietetään. Pentujen vaatimustaso kasvaa koko ajan eikä ihan kaikki suju aina niinkuin Strömsössä. Jos tuli univelkaa jo silloin synnytyksen aikoihin niin nyt sitä kertyy kyllä koko ajan lisää. Vieraiden määrä on myös viime viikon aikana ollut huima. No pennut ovat  ainakin tavanneet ison määrän vieraita ihmisiä ja saaneet runsaasti sosiaalistumisharjoituksia. Vaan eipä noilla ole ollut mitään ongelmia kenenkään kanssa. Kaikki vieraat otetaan yhtä iloisesti, rohkeasti ja avoimesti vastaan. Syli kuin syli kelpaa, samoin jokainen varvas kuin sormikin purtavaksi. 

Ihan yhtä rohkeita ei oltu ensimmäisillä ulkoilukerroilla pihassa. Pennuille oli melkoinen kulttuurishokki joutua lämpimästä pentuhuoneesta kylmään, märkään lumeen seisomaan. Parin harjoituskerran jälkeen siinä oudossa aineessa alkoi jo uskaltaa liikkuakin ja toimittaa asioitaan. Eli ensimmäiset sisäsiisteysharjoitukset on suoritettu. 

Ihana veljeni nikkaroi taitavilla kädentaidoillaan pennuille upean 8-kupin ruokabaarin. Hieman vaan vaatii vielä harjoitusta että jokainen pentu pysyisi omalla kupillaan. Baari toimii lisäksi hauskana tasapainoilu-, agility- ja kiipeilyratana. 

pieni tyttö, pieni lelu
niskatuki
sammakko-rummakko
Kuusityttö alias Fievel-hiiri

vastarannan kiiski
uusi ruokabaari
kuljetusboksia ihmettelemässä
maitobaari on muuttunut pystybaariksi
"MNAM" Rouhetikkuun tutustuminen