tiistai 4. marraskuuta 2014

Odottavan aika on niiiiiin pitkä

Kolme viikkoa on kulunut Gimman astutuksesta. Niin kovasti haluaisin jo kirjoittaa tänne tiineysuutisia, mutta kun ei vielä tiedä mitä kirjoittaisi. On olemassa vasta omat aavistukset ja tuntemukset, mutta mitään konkreettisia fysiologisia muutoksia ei vielä ole selvästi nähtävissä. Kaiken koiran tiineydestä opiskelemani perusteella voisin jo odottaa näkeväni niitä ensi viikolla. Vielä vähän aikaa siis pitäisi malttaa odottaa. Kovin toiveikas kuitenkin olen.

Gimma on jatkanut vielä viime viikot täysin normaali elämää ja liikuntaa. Hakutreeneissäkin olemme vielä viikottain käyneet, mutta ensi viikonlopun jälkeen voi olla jo aika aloittaa harrastustauko sillä saralla. Katsotaan nyt miltä tuo vatsalinja alkaa näyttää. Sinänsä sääli jäädä nyt lomalle hausta, juuri kun Gimma on löytänyt siinä harrastuksessa ihan uuden innon ja vauhdin.

Tamin kanssa jouduin valitettavasti käymään eläinlääkärillä, kun pojan poski paisui isoksi patiksi. Vaan onpahan edellisestä käynnistä jo onneksi monta vuotta aikaa. Diagnoosina tällä kertaa todennäköisimmin hammasjuuripaise. Nyt aloitettiin antibiottikuuri ja parin viikon päästä röntgeniin ja sen jälkeen luultavammin hampaanpoistoleikkaukseen. No tulipahan samalla tehtyä terveystarkastus meidän papalle. Tami 9 v 4 kk on poskipaisetta lukuunottamatta hyvässä kunnossa ikäisekseen. Sydän on vahva ja terve, veriarvojen perusteella muutkin elintoiminnot ovat hyvässä kunnossa. Hampaat ovat toki kuluneet niinkuin ikä huomioon ottaen voidaan olettaakin olevan, mutta kiitosta tuli hammaskiven vähäisestä määrästä. Erityisesti minua ilahdutti miten hyvin papparaiseni käyttäytyi eläinlääkärissä. Vanha ärri-purrini antoi kiltisti tutkia suunsa ja kuunnella sydämensä. Jopa verikokeen otto sujui ilman suurempia kommervenkkejä. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti